Oppivelvollisuus alkaa, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta ja kestää tavallisesti yhdeksän vuotta.
Tässä vaiheessa lapsi kasvaa paljon. Koululaiset ovat 6-16-vuotiaita. Lähihoitaja ohjaa koulussa lapsia koulunkäynnin ohjaajana ja avustajana. Erityisryhmissä, joissa on myös hoitoa tarvitsevia lapsia, lähihoitaja huolehtii lapsen perushoidosta ja lääkehoidosta.
Lapsen ajattelussa tapahtuu muutos noin 6-7-vuotiaana. Hänen päättelynsä ei enää ohjaudu välittömistä havainnoista niin kuin aikaisemmin. Hän alkaa ajatella sisäisten representaatioiden (edustaa mielen ulkopuolista todellisuutta) varassa ja yhdistelee niitä monin eri tavoin. Hän alkaa hallita sellaisia operaatioita kuin lisääminen ja vähentäminen ja tajuaa, että ne ovat käänteisiä ja kumoavat toisensa. Lapsi pystyy hyvin ajattelemaan ja päättelemään sisäisten representaatioiden varassa, kunhan ne seikat, jotka ovat hänen mielessään, ovat konkreettisia asioita.
Oppiminen ja koulunkäynti
Kouluvalmiudella voidaan tarkoittaa jojo lapsen valmiutta aloittaa koulunkäynti tai koulun valmiutta ottaa vastaan eri kehitysvaiheissa olevia ja eri kulttuureista tulevia lapsia ja mahdollisuutta tukea heidän oppimistaan. Koulun aloittamisen ajankohdasta päättäessä asiaa tarkastellaan tulevan oppilaan valmiuksien kannalta.
Esiopetus ja sen järjestäminen
Esiopetus on varhaiskasvatuskäsitteen alle kuuluva, vuoden ennen oppivelvollisuutta alkava, lapsen kasvun ja oppimispolun osa. Esiopetusta määrittää perusopetuslaki ja opetushallituksen laatima esiopetuksen opetussuunnitelma. Näiden määräysten perusteella esiopetus on perheille velvoittava (1.8.2015 alkaen) ja kunnan tulee toteuttaa esiopetusta vähintään 700 tuntia vuorokaudessa.
Esiopetus on perheille maksutonta ja vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen (kuten oppivelvollisuuskin).
Koulun valmius
Nykyinen (ja tuleva) perusopetuksen opetussuunnitelma tähtää siihen, että lapsen lähikoulu on valmis vastaanottamaan erilaisin taidoin ja valmiuksin kouluun tulevat oppilaat. Lasten koulun aloitusta valmistellaan esiopetuksen välittämien tietojen pohjalta.
Kolmiportainen tuki edistää koulun valmiutta auttaa oppilasta, jos hän tarvitsee tavallista enemmän tukea oppimisessa tai oppimistaidoissa. Tällöin opetus suunnitellaan vastaamaan oppilaan tarvetta. Lapsen oppimismotivaation säilymistä tukee erityisesti ensimmäisellä luokalla se, että opettaja tuntee oppilaan hyvin. Hyvin kouluvalmiuksin koulunsa aloittava oppilas voi kadottaa motivaationsa, mikäli opetusta ei eriytetä hänen kykyjään vastaavaksi.
Kun yleisen tuen tarve huomataan, päätetään tietoisesti kehittää ja eriyttää opetusta. Tukimuotoja ovat: eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, kodin ja koulun yhteistyö, tukiopetus, kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta 1.-2- luokilla. jos yleinen tuki ei riitä ja havaitaan tehostetun tuen tarve, tehdään pedagoginen arvio ja päätös tehostetusta tuesta sekä opetussuunnitelmasta. Tukimuodot ovat joustavat ryhmittelyt, oppilashuollon tuki, oppimissuunnitelma ja osa-aikainen erityisopetus.
Jos havaitaan erityisen tuen tarvetta, tehdään pedagoginen päätös erityisestä tuesta ja henkilökohtainen opetusjärjestelyjä koskeva suunnitelma, HOJKS. Tukimuotoja ovat oppilaanohjaus, oppilashuollon tuki, HOJKS, aamu- ja iltapäivätoiminta 1.-9.-luokilla, apuvälineet, koulunkäynnin ohjaus ja avustajapalvelut tai kokoaikainen erityisopetus pienryhmässä.
Oppiminen ja koulunkäynti
Kouluvalmiudella voidaan tarkoittaa jojo lapsen valmiutta aloittaa koulunkäynti tai koulun valmiutta ottaa vastaan eri kehitysvaiheissa olevia ja eri kulttuureista tulevia lapsia ja mahdollisuutta tukea heidän oppimistaan. Koulun aloittamisen ajankohdasta päättäessä asiaa tarkastellaan tulevan oppilaan valmiuksien kannalta.
Esiopetus ja sen järjestäminen
Esiopetus on varhaiskasvatuskäsitteen alle kuuluva, vuoden ennen oppivelvollisuutta alkava, lapsen kasvun ja oppimispolun osa. Esiopetusta määrittää perusopetuslaki ja opetushallituksen laatima esiopetuksen opetussuunnitelma. Näiden määräysten perusteella esiopetus on perheille velvoittava (1.8.2015 alkaen) ja kunnan tulee toteuttaa esiopetusta vähintään 700 tuntia vuorokaudessa.
Esiopetus on perheille maksutonta ja vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen (kuten oppivelvollisuuskin).
Koulun valmius
Nykyinen (ja tuleva) perusopetuksen opetussuunnitelma tähtää siihen, että lapsen lähikoulu on valmis vastaanottamaan erilaisin taidoin ja valmiuksin kouluun tulevat oppilaat. Lasten koulun aloitusta valmistellaan esiopetuksen välittämien tietojen pohjalta.
Kolmiportainen tuki edistää koulun valmiutta auttaa oppilasta, jos hän tarvitsee tavallista enemmän tukea oppimisessa tai oppimistaidoissa. Tällöin opetus suunnitellaan vastaamaan oppilaan tarvetta. Lapsen oppimismotivaation säilymistä tukee erityisesti ensimmäisellä luokalla se, että opettaja tuntee oppilaan hyvin. Hyvin kouluvalmiuksin koulunsa aloittava oppilas voi kadottaa motivaationsa, mikäli opetusta ei eriytetä hänen kykyjään vastaavaksi.
Kun yleisen tuen tarve huomataan, päätetään tietoisesti kehittää ja eriyttää opetusta. Tukimuotoja ovat: eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, kodin ja koulun yhteistyö, tukiopetus, kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta 1.-2- luokilla. jos yleinen tuki ei riitä ja havaitaan tehostetun tuen tarve, tehdään pedagoginen arvio ja päätös tehostetusta tuesta sekä opetussuunnitelmasta. Tukimuodot ovat joustavat ryhmittelyt, oppilashuollon tuki, oppimissuunnitelma ja osa-aikainen erityisopetus.
Jos havaitaan erityisen tuen tarvetta, tehdään pedagoginen päätös erityisestä tuesta ja henkilökohtainen opetusjärjestelyjä koskeva suunnitelma, HOJKS. Tukimuotoja ovat oppilaanohjaus, oppilashuollon tuki, HOJKS, aamu- ja iltapäivätoiminta 1.-9.-luokilla, apuvälineet, koulunkäynnin ohjaus ja avustajapalvelut tai kokoaikainen erityisopetus pienryhmässä.
Suvikas, Laurell, Eskola
Elämän kulku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti