Motorisella kehityksellä tarkoitetaan liikkeiden kehitystä. Motorinen kehitys määräytyy pitkälle keskushermoston, luuston, ja lihaksiston kehityksestä.Ympäristön virikkeet, yksilön persoonallisuus ja oma motivaatio motoristen taitojen harjoitteluun vaikuttavat siihen, millaisia motorisia taitoja kukin lopulta hallitsee. Lapsen on saatava kehittyä rauhassa ja saavuttaa vaadittava kypsyystaso uuden motorisen taidon oppimiseen. Kehitysaikataulut vaihtelevat suuresti lapsesta toiseen. Lapsi oppii ensin päänkannattajalihasten hallinnan, sitten vartalon lihasten, käsien ja lopuksi jalkojen lihasten hallinnan. Lapsi hallitsee olkavarsien liikkeet ennen kyynärvarsien liikkeitä ja ranteen liikkeet ennen hienomotoriikkaa vaativia sormiliikkeitä. Lähes kaikki kehitysheijasteet katoavat ensimmäisen ikävuoden aikana. Moron heijaste: Kun pään annetaan yhtäkkiä pudota vähän matkaa, lapsi ojentaa molemmat yläraajansa ja alaraajansa symmetrisesti. Tämän heijasteen puuttuminen viittaa vakavaan aivovaurioon. Heijaste häviää kolmen kuukauden ikään mennessä.
Etsimis- ja imemisheijaste: Nämä heijasteet saadaan esiin kutittamalla lapsen poskea ja antamalla lapsen suuhun äidin rinta. Lapsi kääntää silloin päätään ja hamuilee ja alkaa imeä saatuaan rinnanpään suuhunsa. Asymmetrinen tooninen niskaheijaste: saadaan aikaan kääntämällä lapsen päätä sivulle. Tällöin saman puolen raajat ojentuvat ja vastakkaisen puolen raajat vetäytyvät koukkuun.
Käsien ja jalkojen tarttumisheijasteet: voidaan todeta asettamalla etusormi kämmeneen tai jalkapohjaan. Lapsi tarttuu sormeen sormillaan tai varpaillaan. Kävelyheijaste: ilmenee vastasyntyneellä vain parin ensimmäisen viikon ajan. Kun vauvaa kannatetaan kainaloista pystyasennossa ja hänen varpaillaan kosketetaan alustaa, hän alkaa kävellä.
Suojeluheijasteet:
1. Ensiksi kehittyvät suojeluheijasteet eteen noin puolen vuoden iässä. Tällöin lapsi ottaa alustasta käsillään vastaan, kun hänet asetetaan vatsalleen makuulle.
2. Suojeluheijaste sivulle kehittyy, kun lapsi oppii istumaan ilman tukea noin yhdeksän kuukauden ikäisenä. Hän osaa tällöin ottaa käsillään vastaan sivulle, jotta ei kaatuisi kyljelleen istuma-asennosta.
3. Suojeluheijaste taakse kehittyy viimeisenä lähempänä yhden vuoden ikää. Tällöin lapsi osaa ottaa käsillään vastaan myös kaatuessaan istualtaan taaksepäin.
Motoristen taitojen oppimisen edellytyksenä onkin, että kehitysheijasteet väistyvät. Kehitys on kuitenkin yksilöllistä, ja lasten välillä saattaa olla suuriakin eroja motoristen taitojen kehittymisessä. Myös kulttuurien välillä on todettu olevan eroja motoristen taitojen saavuttamisessa. Perusmotoriikan harjoitteluvaihe on vahvimmillaan kaksivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi. Tänä aikana lapsi oppii käyttämään lihaksiaan monipuolisesti arkipäivän erilaisiin askareihin. Lapsen on saatava harjoitella oppiakseen.
Hän harjoittaa taitojaan, joita hän teini-iässä alkaa arvioida myös ammattisuunnitelmien näkökulmasta. Motoriset kyvyt ja liikuntataidot antavat myös itsevarmuutta fyysisten muutosten kanssa kamppailevalle murrosikäiselle.
Korkeamotoriikka. Korkeamotoriikalla tarkoitetaan suurten lihastoimintojen kehitystä. Sen voidaan katsoa liittyvän liikkumiseen tarvittavien lihasten toimintaan. Kaksi vuotiaana lapsi kävelee portaissa taka-askelin, potkaisee palloa ja osaa pukea päälleen osan vaatteistaan. Kolmevuotiaana lapsi osaa ajaa kolmipyöräisellä polkupyörällä, kävelee portaat vuoroaskelin ja osaa pukeutuessaan laittaa napit itse kiinni. Neljävuotiaana hän osaa hyppiä yhdellä jalalla. Viisivuotiaana lapsi oppii hiihtämään ja ajamaan kaksipyöräisellä polkupyörällä. Tasapainon kehittyminen näkyy myös siinä, että lapsi haluaa kiipeillä esim. puissa.
Hienomotoriikka. Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä. Lapsen hienomotorisia taitoja tutkitaan yleensä käden taitojen testaamisella. Lapsen tarttumisrefleksi katoaa noin kahden kuukauden iässä, niin että hän pystyy tarttumaan tahdonalaisesti jo yhdellä kädellä. Noin 4-5 kuukauden ikäisenä vauva oppii siirtämään tarttumisotteessaan olevaa esinättä kädestä toiseen. Yhdeksän kuukauden iässä hän osaa käyttää jo sormia poimiakseen tavaroita ja kykenee pinsettiotteeseen. Kahden vuoden iässä lapsi opettelee käyttämään kynää, mutta pitää sitä vielä kämmenotteessa. Kolmevuotias osaa jo kynäotteen ja piirtää ympyrän. 3-vuotias piirtää ihmisen "perunan-muotoisena" ilman vartaloa ja raajat lähtevät päästä. 4-5-vuotiaana lapselta voidaan odottaa jo ihmishahmon piirtämistä niin, että siinä näkyvät pää, vartalo ja raajat.
Etsimis- ja imemisheijaste: Nämä heijasteet saadaan esiin kutittamalla lapsen poskea ja antamalla lapsen suuhun äidin rinta. Lapsi kääntää silloin päätään ja hamuilee ja alkaa imeä saatuaan rinnanpään suuhunsa. Asymmetrinen tooninen niskaheijaste: saadaan aikaan kääntämällä lapsen päätä sivulle. Tällöin saman puolen raajat ojentuvat ja vastakkaisen puolen raajat vetäytyvät koukkuun.
Käsien ja jalkojen tarttumisheijasteet: voidaan todeta asettamalla etusormi kämmeneen tai jalkapohjaan. Lapsi tarttuu sormeen sormillaan tai varpaillaan. Kävelyheijaste: ilmenee vastasyntyneellä vain parin ensimmäisen viikon ajan. Kun vauvaa kannatetaan kainaloista pystyasennossa ja hänen varpaillaan kosketetaan alustaa, hän alkaa kävellä.
Suojeluheijasteet:
1. Ensiksi kehittyvät suojeluheijasteet eteen noin puolen vuoden iässä. Tällöin lapsi ottaa alustasta käsillään vastaan, kun hänet asetetaan vatsalleen makuulle.
2. Suojeluheijaste sivulle kehittyy, kun lapsi oppii istumaan ilman tukea noin yhdeksän kuukauden ikäisenä. Hän osaa tällöin ottaa käsillään vastaan sivulle, jotta ei kaatuisi kyljelleen istuma-asennosta.
3. Suojeluheijaste taakse kehittyy viimeisenä lähempänä yhden vuoden ikää. Tällöin lapsi osaa ottaa käsillään vastaan myös kaatuessaan istualtaan taaksepäin.
Motoristen taitojen oppimisen edellytyksenä onkin, että kehitysheijasteet väistyvät. Kehitys on kuitenkin yksilöllistä, ja lasten välillä saattaa olla suuriakin eroja motoristen taitojen kehittymisessä. Myös kulttuurien välillä on todettu olevan eroja motoristen taitojen saavuttamisessa. Perusmotoriikan harjoitteluvaihe on vahvimmillaan kaksivuotiaasta seitsemänvuotiaaksi. Tänä aikana lapsi oppii käyttämään lihaksiaan monipuolisesti arkipäivän erilaisiin askareihin. Lapsen on saatava harjoitella oppiakseen.
Hän harjoittaa taitojaan, joita hän teini-iässä alkaa arvioida myös ammattisuunnitelmien näkökulmasta. Motoriset kyvyt ja liikuntataidot antavat myös itsevarmuutta fyysisten muutosten kanssa kamppailevalle murrosikäiselle.
Korkeamotoriikka. Korkeamotoriikalla tarkoitetaan suurten lihastoimintojen kehitystä. Sen voidaan katsoa liittyvän liikkumiseen tarvittavien lihasten toimintaan. Kaksi vuotiaana lapsi kävelee portaissa taka-askelin, potkaisee palloa ja osaa pukea päälleen osan vaatteistaan. Kolmevuotiaana lapsi osaa ajaa kolmipyöräisellä polkupyörällä, kävelee portaat vuoroaskelin ja osaa pukeutuessaan laittaa napit itse kiinni. Neljävuotiaana hän osaa hyppiä yhdellä jalalla. Viisivuotiaana lapsi oppii hiihtämään ja ajamaan kaksipyöräisellä polkupyörällä. Tasapainon kehittyminen näkyy myös siinä, että lapsi haluaa kiipeillä esim. puissa.
Hienomotoriikka. Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä. Lapsen hienomotorisia taitoja tutkitaan yleensä käden taitojen testaamisella. Lapsen tarttumisrefleksi katoaa noin kahden kuukauden iässä, niin että hän pystyy tarttumaan tahdonalaisesti jo yhdellä kädellä. Noin 4-5 kuukauden ikäisenä vauva oppii siirtämään tarttumisotteessaan olevaa esinättä kädestä toiseen. Yhdeksän kuukauden iässä hän osaa käyttää jo sormia poimiakseen tavaroita ja kykenee pinsettiotteeseen. Kahden vuoden iässä lapsi opettelee käyttämään kynää, mutta pitää sitä vielä kämmenotteessa. Kolmevuotias osaa jo kynäotteen ja piirtää ympyrän. 3-vuotias piirtää ihmisen "perunan-muotoisena" ilman vartaloa ja raajat lähtevät päästä. 4-5-vuotiaana lapselta voidaan odottaa jo ihmishahmon piirtämistä niin, että siinä näkyvät pää, vartalo ja raajat.
Aaltonen, M. Ojanen,T., Sivén, T., Vihunen, R., Vilén, M. Lapsen aika. 2006. Werner Söderström Oy. Helsinki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti